Yrittäjäksi nyt ei ainakaan ikinä kannata ryhtyä. Se se
vasta on hankalaa hommaa! Teet töitä vuorokauden ympäri, et ikinä pidä lomia ja
elät jatkuvassa epävarmuudessa. Kuulostaako tutulta? Tämä on se ruusuinen kuva yrittäjyydestä,
joka minulle on joskus mieleen syöpynyt.
Näin sanoo Risto Lähdesmäki, Yrittäjän taivas + helvetti, vol.3 |
Oikeastaan olen sitä sukupolvea, jolle yrittäjyyden
mahdollisuudesta ei juuri koskaan missään hiiskahdettukaan. Omat vanhempani
ovat maatilojen kasvatteja ja heidän uskomuksensa yrittäjyydestä on ollut
juurikin se perinteinen. Jos ei muuta, niin ainakin hieman epäileväinen. Itse
asiassa en muista siitä meillä koskaan juuri keskustellunkaan.
Koulussa yrittäjyyden mahdollisuutta ei nostettu esiin oikein
millään lailla. Ei peruskoulussa, ei
lukiossakaan. Mutta eipä siitä puhuttu juuri edes
yliopisto-opinnoissani lähemmäs parikymmentä vuotta sitten. Ehkä maantieteilijöille ei ensimmäiseksi tule mieleen
opettaa yrittäjyyttä, heistähän tulee joko opettajia tai sitten he päätyvät
maakuntaliittoon töihin… Mutta hyvä
tavaton sentään, kyllä maantieteilijästä hyvän konsultin saisi! Tunnenkin pari. Siskoni puolestaan kertoi omiin tradenomiopintoihinsa aikoinaan sisältyneen yrityksen perustamisprojektin. Asia ei häntä tuohon aikaan kuitenkaan kiinnostanut, eikä siitä sitten ollut paljoa mieleen jäänytkään.
Mietinpä vain, keitä sitten ovat ne kaikki somemaailmassa
esiin pulpahtelevat tyypit, jotka ovat hypänneet turvatusta toimeentulostaan
omille siivilleen ja nyt silminnähden tyytyväisinä pyörittävät omaa pientä
bisnestään? Ovatko he vähemmistöä siinä kainaloitaan myöten yrittäjyyden
kurjuudessa tarpovien suossa? Vai ovatko he kaikki yksinkertaisesti nuorempaa
sukupolvea, joka ei usko näitä kauhutarinoita yrittäjyyden nurjista puolista?
Kaikesta tästä huolimatta yrittäjyys
työllistymisvaihtoehtona on pyörinyt aika ajoin mielessäni. Itse asiassa jo vuosia sitten leikittelimme silloisen
työkaverini kanssa ajatuksella yhteisen kahvilan perustamisesta. Jopa siinä
määrin puolitosissamme, että jaksoimme käydä TE-toimiston yrittäjyyskurssin
iltapuhteiksi. Haavekuvaksihan se kahvila silloin jäi, vaikka tiesimmekin tarkkaan,
miltä se näyttäisi, mitä siellä tarjottaisiin ja millaiset aukioloaikojen
tulisi olla.
Vuosien mittaan olen palannut yrittäjyys-teemaan aina
välillä uudelleen. Ajatus itsensä työllistämisestä kuulostaa haastavuudestaankin
huolimatta kiehtovalta. En tosin voisi kuvitella olevani minkään suuren
yrityksen puikoissa ja vastuussa lukuisien työntekijöiden leivästä. Mutta oma toiminimi tai kevytyrittäjyys voisi
vallankin olla minua varten. Ja jos jonkun kanssa ryhtyisin yrittäjäksi, niin se joku olisi mitä itsestäänselvimmin oma siskoni. Muutama pikku ideakin saattaisi takataskussa olla. Vaan auta armias, eihän niistä ideoista voi joka puolella huudella, niitä
pitää varjella visusti omana tietonaan, tai muuten joku tulee ja varastaa ne! Vai hetkinen, olisiko tässäkin paikka tarkistaa vanhoja
uskomuksiaan…?
Ilolla olen seurannut, miten yrittäjyyskasvatusta tuodaan
voimakkaasti jo peruskouluihin ja sitä myöten kaikkiin oppilaitoksiin, kaikille
koulutustasoille. Yrittäjiä kannustetaan myös jakamaan ideoitaan ja
verkostoitumaan, jolloin pienestä voi äkkiä tullakin jotakin suurempaa. Äänensävy yrittäjyydestä keskusteltaessa on
ehkä viimein muuttumassa muuksi kuin valitusvirreksi siitä, miten
kannattamatonta ja hankalaa yrittäjyys on. Ehkä yrittäjyys meidän lapsillemme on jo ihan luonteva vaihtoehto muiden ammatinvalintakysymysten ohella.
Silti taitaa huolestuttavasti pitää paikkansa, että etenkin kaikista pienimmillä yrittäjillä, heillä jotka juuri ja juuri työllistävät itsensä, tukiverkot ovat yhä melko monimutkaiset. Ainakin tämän Timo Harakan tuoreen kolumnin perusteella:
https://www.yrittajat.fi/blogit/yrittajan-ytimessa/fiksu-valtio-rohkaisee-yrittajyyteen
Silti taitaa huolestuttavasti pitää paikkansa, että etenkin kaikista pienimmillä yrittäjillä, heillä jotka juuri ja juuri työllistävät itsensä, tukiverkot ovat yhä melko monimutkaiset. Ainakin tämän Timo Harakan tuoreen kolumnin perusteella:
https://www.yrittajat.fi/blogit/yrittajan-ytimessa/fiksu-valtio-rohkaisee-yrittajyyteen
Taivas ja Helvetti –kirjat, ja näihin liittyvä muu toiminta, http://taivasjahelvetti.fi/ ovat kuitenkin osaltaan tuoneet myös yrittäjyyden ilosanomaa ja menestystarinoita esiin. Innostavien tarinoiden joukossa kuullaan toki realistisesti myös yrittäjyyden haasteista, mutta voitolle jää silti positiivinen ja kannustava viesti. Se saa tällaisen wannabe-yrittäjänkin ajattelemaan, että ehkä se olisi minullekin joskus mahdollista, ehkä minäkin pystyisin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti