Ensimmäinen lomautuspäiväni osui maaliskuiselle maanantaille ja olinkin jo hyvissä ajoin sopinut meneväni viikonlopuksi ystäväni luo Vantaalle. Onnistuin vielä saamaan edulliset junaliput ja lähdin matkaan lauantaiaamuna - ja olin aikeissa palata kotiin vasta maanantaina, mikä perheen nuorison mielestä oli jotenkin erityisen raskauttavaa (vaikka lapsilla on kuitenkin aina hauskaa kun saavat jäädä keskenään isänsä kanssa).
Ystäväni kanssa lounastimme kaikessa rauhassa kauppakeskuksen aasialaisen ravintolan buffetissa, johon kuului myös lasilliset kuohuvaa. Mikäs sen parempi aloitus kun edellisestä tapaamiskerrastakin oli jo reilu vuosi ja itse asiassa yhteisestä ammattiin valmistumisestakin kaksi vuosikymmentä!
Viikonlopun aikana ehdimme vaihtaa kuulumisia ja höpötellä, katsoa telkkarista The Voice of Finlandia ja BumtsiBumin avausjakson, jonka käsikirjoitetusta kulusta olimme molemmat pöyristyneitä. Kokkailimme, nautiskelimme viiniä ja sunnuntaina ulkoilimme vaihtelevassa kevätsäässä. Kerrassaan leppoisaa, ei aikatauluja, ei kiire minnekään.
Maanantaiaamuna erosin ystävästäni ja tein pienen mutkan Espooseen ennen kotiinlähtöä. Entinen työkaverini pitää kauppakeskus Sellossa Arnold'sia ja ajattelin käydä häntä moikkaamassa. Olipa hauska tavata, vuosikymmen olikin kulunut edellisestä kohtaamisesta. Enkä sitä paitsi tiennyt että Arnold'sista saa niin herkullisia bageleita! Kotiinviemisiksi nappasin sitten donitsiboksin.
Tästä retkestä viikon päästä oli seuraava lomautusmaanantai. Jälleen olin hyvissä ajoin etukäteen järjestänyt itselleni tekemistä, ja tällä kertaa aivan poikkeuksellista: olin pestautunut vapaaehtoistyöntekijäksi Teeleidiin! Aurinkoisena aamuna oli mukava kävellä Jyväsjärven rantaa Lutakon Leidiin. Laura näytti minulle paikkoja ja usutti imurin varteen. Anne tuli vähän myöhemmin ja kysyi haluaisinko pussittaa teetä, ja sanoin että minulle kelpaa kyllä mikä tahansa homma. Teen pussittaminen osoittautuikin mukavaksi puuhaksi ja suorastaan tuoksuterapiaksi. Päivän mittaan sain myös haudutella itselleni teetä, ja uusi ihastukseni olikin mm. mangolla, marjoilla, jasmiinilla ja magnolialla maustettu valkoinen tee Kestit kukkakedolla.
Maanantaiaamu oli teehuoneessa vielä melko rauhallinen, mutta tasaiseen tahtiin asiakkaita kävi ja päivän mittaan tahti vilkastui. Pussituspuuhassa juttelin Jennin kanssa ja ihailin (jälleen kerran) henkilökunnan ystävällistä asiakaspalvelua ja paikan innostavaa ilmapiiriä. Tutustuin myös kiinalaiseen harjoittelijaan Hai Biniin, harmi että en iltapäivällä enää ehtinyt jäädä hänen haudutustuokioonsa. Nimittäin yllättäen molemmat tyttäremme ilmestyivät koulun jälkeen paikalle ihmettelemään äidin "työelämään tutustumispäivää" ja pitihän sitä heidän kanssaan nautiskella sitten kannulliset teetä ja vähän herkkujakin. Oli siis antoisa päivä, hauska päästä kurkistamaan Teeleidin kulisseihin ja nähdä vähän erilaista työntekoa kuin tavallisen toimistotyöläisen.
Kaksi seuraavaa pakkolomapäivää olivatkin sitten vappua edeltäneet torstai ja perjantai. Nytpä en ollutkaan tehnyt suurempia suunnitelmia, vaan ajattelin toteuttaa mielikuvaa pullantuoksuisesta äidistä ja olla kotona kun lapsukaiset tulevat koulusta. Sain silti herätellä kuopuksen kouluun puoli seitsemän aikaan molempina aamuina, mutta aamuvirkkuna mielellään nousenkin ajoissa. Näin sitä paitsi ehdin torstaina kahdeksaksi jo jumppaan, ja pumppitunnilla saikin rauhassa heilutella tankoa sillä muita jumppareita oli vain kaksi. Ehdin nautiskella rauhasta kotona ja sämpylätaikina oli vasta tekeytymässä kun kuopus tuli koulusta, mutta esikoisen tullessa saatiin sitten yhdessä nautiskella lämpimäisiä. Olivatpa molemmat aidosti onnellisia että olin kotona heidän tullessaan, sain molemmilta lämpöiset halaukset <3.
Perjantaiaamu alkoi myös jumpalla, ja sen päätteeksi pääsin ihanan rentouttavaan osteopatiaan. Iltapäivällä ahkeroin vielä lisää sämpylöitä ja korvapuusteja. Oli hauskaa huomata miten eri tavalla sitä riittikään virtaa puuhailla kotona, toisin kuin yleensä ryytyneenä työpäivän jälkeen. Näin olen siis saanut kaivattua omaa aikaa arjen lomaan ja kahden tienaavan aikuisen perheessä nämä muutamat päivät ovat antaneet enemmän elämyksinä kuin ottaneet tulonmenetyksinä.
Vielä yhden haaveen olen ehtinyt kevään aikana toteuttaa, kun annoin esikoiselle 15-vuotislahjaksi islanninhevosretken. Mutta siitä taidankin kertoa lisää vasta ensi kerralla!
